Lauma käyskenteli taannoin lammen rannalla. Ihminen (taas kerran) testasi Alman uimahalukkuutta heittämällä herkullisen kävyn veteen.
A-pu-va! Siellä se on, keskellä epäilyttävää lilluvaa massaa:
Kahlaaminen on ok, mutta veden varaan heittäytyminen no-no. "Jaiks, käpy näkyy mutta syvemmälle ei voi mennä!":
Tälläkään kertaa uikkimisesta ei siis tullut mitään :(
Uusi tilaisuus tuli eteen kun yhdistettiin uimahaluton Alma ja vesifriikki Ronja.
Tila: nurmialueen poikki kulkeva puro, 2-3 metriä leveä.
Aika: klo 23-24
Alkuasetelma: heitetään pallo puron yli, Ronja noutaa sen uiden loistokkaasti mennen tullen. Alma-possu ryöstää pallon paluurannalla.
Pakkomotivointi: Ronja laitetaan kiinni ja pallo heitetään vastarannalle. Alma itkee, vinkuu ja kitisee useita minuutteja puron äärellä. Rohkaistuu viimein ylittämään puron: loikkaa pellehyppytyyliin keskelle uomaa ja läiskyttelee henkensä kaupalla vastarannalle. Paluu samaan tyyliin.
Kertaus: toistetaan 3-4 kertaa. Alman piippaaminen lähtörannassa vähenee kerta kerralta ja uima-asentokin paranee jatkuvasti.
Loppupäätelmä: Alma osaa uida, kunhan vaan motivaatio on kyllin suuri ja aivo tottuu ajatukseen. Muuten diagnoosi olisi vesikelvoton vesikoira =o
Kommentit