Ronja oli kylässä - saa nähdä haluaako tulla uudestaan...

Alkajaisiksi hyppispomppisloikkis-Ronja pussasi Ihmistä niin kiihkeästi että puraisi korvasta. Ihminen älähti ja jätti Ronjan huomiotta joksikin aikaa. Ne olivat Ronjan elämän masentavimmat kolme minuuttia, ainakin ilmeestä päätellen.

Ronja oli syönyt iltaruoan jo kotonaan, joten ruoka-aikaan Alma sai annoksensa ja Ronja joutui odottamaan portin takana. Sekin oli masentavaa, tällä kertaa äänestä päätellen. Siirtääkseen Ronjan huomion Alman naudanhännästä Ihminen nyppi Ronjalta korvakarvat. Se ei ollut masentavaa vaan suorastaan epämiellyttävää, ihan kaikesta päätellen.

Vierailun ajan kukkulan kuningatar Alma pomotti joka solullaan. Näin tyly Alma ei vierailleen aiemmin ole ollut. Voisiko jäätävä ilmapiiri johtua kukkeimmillaan olevista juoksuista? Yhtä kaikki, Ihminen yritti lohduttaa Ronjaa, mutta...
  • Kun Ronja pussaili Ihmistä, Alma kieppui ympärillä ja törkki Ronjaa.
  • Kun Ihminen rapsutti Ronjaa, Alma änkesi väliin ja mylvi.
  • Kun Ihminen antoi Ronjalle lelun, Alma kävi nyppäisemässä sen välittömästi Ronjan suusta.
  • Kun Ronja vilkaisi mitä vain lattialla lojuvaa lelua, Alma urahti ja poimi sen suuhun (entisten joukkoon).
  • Kun Ihminen usutti Ronjaa käymään lelulaatikolla, Ronja vilkaisi Almaa, lysähti kasaan ja hiippaili takavasemmalle.
  • Tytöt pitivät tuijotuskisan: noin minuutin tillittämisen jälkeen Ronja antoi periksi ja kääntyi poikittain. Puoli minuuttia tämän jälkeen (edelleen tuijottava) Alma armahti Ronjaa ja vipautti häntäänsä (diktaattori, mutta lempeä sellainen?)
  • Ronja meni makuullaan olevalta Almalta ihan litteänä pyytämään audienssia, kenties hyväksyntää, jopa leikkiä. Alma käänsi päätään ja Ronja poistui paikalta häntä matalana. Eräällä toisella kerralla Ronja vinkui ja aneli, heittäytyi selälleen ja nuoli korvia. Ehei, jääkuningatar ei sulanut, kunhan möllötti ja käänteli päätään pois.
Ulkoleikit sujuivat huomattavasti paremmin. Tytöt kieppuivat kilpasilla ja etsivät Ihmisen heittelemiä keppejä. Toki Alma pomotti nytkin ja riisti kaikki saaliit Ronjalta, mutta sentään reippaaseen urheiluhenkeen (?) kunnon kilpajuoksun jälkeen. Paluumatkalla niityltä kotiin sattui jotain, mitä Ihminen oli jo odotellutkin. A&R olivat hihnassa Ihmisen vasemmassa kädessä, oikeassa oli Alman niityn reunalta löytämä kaljapullo (kaikki lenkeillä löydetyt panttipullot korjataan talteen ja ne kerryttävät AEK:ta = Alman EläkeKassaa). Kun tytöt yhtäkkiä nykäisivät kumpikin omaan suuntaansa taaksepäin, tuiskahti Ihminen jäisellä alustalla vastaavasti eteenpäin. Pullokädellä ei passannut ottaa vastaan, joten maahan iski pää. Tulos: huuli auki ja nenä ruvella.

Kotiin päästyään Ihminen huuhteli veret naamastaan, pesi rapaiset koirat ja katsoi uutiset. Sitten iltatoimet: koirat keittiöön portin taakse ja Ihminen hammaspyykille. Kylppäristä palatessaan Ihminen äimisteli keittiön lattiaa. Siellä sun täällä oli kosteita ruskeita kasoja - kakkaako?!? Ei vaan oksennusta. Ronja oli tyhjentänyt vatsansa ja prosessi jatkui yhä. Ruskea muuttui yökkäys yökkäykseltä keltaisen kautta valkeaksi vaahdoksi. Lattian luuttuamisen jälkeen Ronja-parka joutui jäämään alkuyöksi muovimattokeittiöön kun Alma ja Ihminen kellottivat sängyssä. Vasta aamuyöstä Ronja pääsi muiden joukkoon, mutta silloinkaan yökänhajuiset pusut eivät tehneet kauppaansa.

Loppuosa vierailusta meni ongelmitta. Illasta viisastuneina aktiviteetit keskitettiin ulkoliikuntaan eikä sisällä edes yritetty luoda mitään lintukotoa. Aamuruokailukin sujui hyvin ja sen päätteeksi nähtiin, ettei Alma ole täysin ilman tapoja vaikka öykkäri onkin. Alma söi ensin kuppinsa tyhjäksi ja asettui makuulleen seuraamaan Ronjan ruokailua. Ronjan kuppi oli liukas ja Ronja liu'utti sitä pikkuhiljaa kohti Alman naamaa. Ihminen odotti jännityksellä, mitä tapahtuu. Kun kuppi oli 10 cm päässä kuonosta, Alma käänsi vaivaantuneena päänsä. Ajatuskuplassa luki "pirupirupiru, tuo nyt ruokansa siihen nenän eteen eikä koiraetiketti salli sen kaappaamista". Vasta kun Ronja siirtyi tutkimaan Alman tyhjää kuppia, pääsi Alma kiinni himoitsemaansa astiaan. Näin se toimii koirien perustuslaki :-)

Ronja on aina äärimmäisen iloinen tavatessaan oman Ihmisensä pitkästä aikaa, niin nytkin. Mutta tällä kertaa Alman Ihminen voisi vannoa että Alma vaikutti helpottuneelta kun Ronja lähti. Ehkä kyse on vain niistä juoksuista. Toivottavasti?