Sunnuntai oli taas ratkiriemukas: Alma osallistui vesikoiratreffeille, joilla oli noin 20 espanjan- ja portugalinvesikoiraa! No, olihan siellä myös muutama ihminen mutta nehän ovat täysin sivuseikka jos pääsee hankeen juoksemaan ja mylläämään muiden karvakuonojen kanssa. Peuhaamista ei hillinnyt edes tiukasti karvoitukseen tarraava nuoskalumi jota lenkin jälkeen irroteltiin suihkun alla pitkä tovi (vrt. sulatusohjeet 24.1.2007).

Treffeillä ilmeni taas kerran Almalle hyvin tyypillinen ominaisuus, eläimellinen vetovoima suhteessa poikakoiriin. Alma on ollut jo viiden kuukauden ikäisestä lähtien aivan vastustamaton varsinkin nuorten urosten keskuudessa. Minne ikinä lauma liikkuu, ovat poikalapset (ja osa nartuistakin) hullaantuneet Almaan, eritoten peräpäähän. Intohimo on puhtaasti yksipuolista, sillä Alma ottaa lähentelyt viattomasti yhtenä leikkimuotona eikä ärähtele sinnikkäillekään selkään kiipeäjille. Ihminen on jo puolen vuoden ajan ollut vakuuttunut että ensimmäinen juoksuaika on joko tulossa tai käynnissä. Mutta ei - sukukypsyys antaa edelleen odottaa itseään. Samaa magnetismia ovat raportoineet Alman sisarusten Ihmiset. Tällä pentueella aromikkuus tuntuu olevan syntymälahja.

Sunnuntain treffeillä Ihmiselle kerrottiin että eräskin perrotyttö koki ensimmäiset juoksunsa vasta 16 kk:n iässä. Saattaa siis mennä vielä tovi että Alma ymmärtää mitä painikavereilla on mielessä. Siihen asti toiveikkaat sulhot, kuten sunnuntaina sinnikkäästi onneaan kokeillut Aatu, saavat toteuttaa tikanpojan luontoaan ilman vastalauseita. Tässä Aatu kärkkyy pääsyä nuolaisuetäisyydelle sillä aikaa kun Alma yrittää etsiä jalkojaan lumipaakkujen seasta:


Alma-Lolita lähettää keimailuterveiset Aatun lisäksi kaikille muillekin keskariveskaripojille!